Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017
- Seminaari kuhan kalastuksesta ja Simpelejärvestä
Simpelejärven kuhaseminaari järjestettiin lauantaina 7.10.2017 Hotelli Lohikontissa Parikkalassa yhteistyössä Parikkala-Saari-Uukuniemen kalastusalueen Kaukolan-Tyrjän osakaskunnan kanssa ja alueen muiden osakaskuntien sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuskorttivaroista myöntämällä tuella. Tilaisuus keräsi nelisenkymmentä Simpelejärven tilasta kiinnostunutta osallistujaa. Päivän esitelmien perusteella Simpelejärven ongelmia ovat erityisesti veden tummuminen ja samentuminen maalta tulevan valuman myötä sekä järven sisäinen kuormitus. Vedenlaadun muutokset ovat myötävaikuttaneet Simpelejärven oman järvisiian taantumiseen ja järveen uudelleen istutuksin kotiutetun kuhan runsastumiseen. Seminaarissa selvisi, että Simpelejärvessä, kuten monissa muissa Suomen kuhajärvissä, oli 1900-luvun alkupuolella alkuperäinen elinvoimainen kuhakanta, joka kylmien vuosien ja nylon-verkkojen markkinoille tulon myötä viimeistään hävisi. Simpelejärveen kuhaa alettiin istuttaa uudestaan vuonna 1983, ja nykyisin kanta on luonnonvarainen.
Tilaisuuden aluksi seminaarin vastuullinen järjestäjä Matti Järvinen taustoitti seminaari-idean syntyä. Sattumusten vuoksi FLF:n puolesta järjestelyyn osallistunut Noora Mustamäki ei päässyt itse seminaariin paikalle. Vesa Vanninen aloitti seminaarin varsinaisen esitelmäosuuden kertomalla uuden kalastuslain tuomista muutoksista kalastuksen järjestämiseen. Erityisesti Vanninen käsitteli ammattikalastuksen kiintiöinnin mahdollisuutta. Ammattikalastuksen saaliiden kiintiöinnille ei ole mitään laillista estettä, kunhan kiintiöt voitaisiin vain oikeudenmukaisesti ja biologisesti perustellusti sopia. Kaupallisten kalastajien edustaja Juha Piilola SSAK:sta painotti kalastusoikeuksien omistajien vastuuta myydä ammattikalastuslupia niin, että ammattikalastuksella pystyy ennakoidusti elämään, eikä lupia myydä liian useille toimijoille tai liian tempovasti tai liian lyhyiksi ajanjaksoiksi kerrallaan. Vastuullinen kalastus tarvitsee ennakoitavuutta myös lupien saatavuuden suhteen.
Lounaan jälkeen Matti Vaittinen esitteli velvoitetarkkailun tuloksia Simpelejärven vedenlaadun kehityksestä. Negatiiviset trendit olivat masentavia, ja vaikka ulkoinen pistekuormitus Simpelejärveen oli vähentynyt, johtavat lopputalvien ja loppukesien alusveden hapettomat jaksot voimakkaaseen sisäiseen kuormitukseen. Hapettomien jaksojen epäiltiin vaikuttaneen kielteisesti myös mateen ja kiisken esiintymiseen. Myös äärimmäisen kirkas ja karu Kurhonselkä oli ajan saatossa tummentunut ja samentunut. Anssi Vainikka kävi ensin läpi Luonnonvarakeskuksen Jukka Ruuhijärven toimittamat esitelmädiat Luken verkkokoekalastuksista. Niiden mukaan vain Kurhonselän kalasto oli erinomaisessa tilassa ollen vahvasti ahvenvoittoinen. Heikoimmassa tilassa oli Kukkarolahti, jossa iso osa saaliista oli särkikalaa. Luken koekalastusten perusteella Simpelejärven kuhakanta edustaa kuitenkin aivan Suomen kärkitasoa ollen rinnastettavissa esim. Lahden Vesijärven kuhakantaan. Vainikan esitelmän johtopäätös oli, että mitä kovempi kalastuspaine on tai mitä paremmin kuhat kasvavat, sitä korkeampi alamitan pitäisi olla. Välimittasäätelyn hyöty olisi ennenkaikkea ennätyskokoisten kuhien esiintymisen varmistaminen ja siten vapakalastajien kiinnostuksen ylläpitäminen.
Kahvin jälkeen Vesa Tiitinen esitteli Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen aineistoja Simpelejärven kalastosta ja kalastuksesta. Tiitinen teki rohkean laskelman, jonka mukaan Simpelejärven kuhatuotto olisi hehtaaria ja vuotta kohden peräti 5,3 kg eli aivan Suomen parhaita. Tiitinen kannatti kuhan alamitan nostoa takaisin 45 senttiin ja taantuneen järvisiian tukemista istutuksin. Kannatettavia ajatuksia molemmat.
Keskustelussa oltiin yleisesti huolestuneita vedenlaadun kehityksestä ja etsittiin siihen syitä sekä parannuskeinoja. Konkreettisin anti keskustelussa oli ajatus Simpelejärven seitsemän osakaskunnan yhdistämisestä. Jos koko järvellä olisi vain yksi osakaskunta, olisi kalastuksen järjestäminen kaikkien kannalta yksinkertaisempaa ja kokonaisvaltaisempaa. Simpelejärvi on eittämättä yksi Etelä-Karjalan tuottoisimmista kalajärvistä, ja toivottavasti myös pysyy sellaisena. Parikkalan piiat lienevät jo muuttaneet Helsinkiin, mutta jos edes siiat Simpeleellä säilyisivät.
Seminaarin ohjelma
11:00 Matti Järvinen, Tilaisuuden avaus
11:05 Vesa Vanninen, ELY-keskus, Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen
Kalastusmestari Vesa Vanninen on kalatalouden asiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Hänen eritysosaamistaan on kaikenlaisen kalastuksen, kalakaupan ja yleisen kalatalousedun valvonta, kalastusluvat, sekä kalastuksen rajoitus ja säätely.
11:30 Juha Piilola, SSAK, Ammattikalastus järvillä
Kalastaja Juha Piilola on Suomen Sisävesiammattikalastajat ry:n (SSAK) puheenjohtaja. Hän on toiminut ammattikalastusyrittäjänä Saarijärven reittivesillä vuodesta 2009.
12:00 Lounas
13:00 Matti Vaittinen, SVSY, Simpelejärven vedenlaatu
Tutkija Matti Vaittinen Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:stä (SVSY) kertoo Simpelejärven vedenlaadun tarkkailusta.
13:30 Anssi Vainikka, UEF, Simpelejärven kalasto Luken koekalastusten valossa ja kuhan kalastuksen säätelystä yleisesti
Professori Anssi Vainikka Itä-Suomen yliopistosta (UEF) on kalabiologian ja kalastuksen vaikutusten erityisasiantuntija. Hän esittelee kuhan kalastukselle eri säätelyvaihtoja.
14:00 Kahvi
14:30 Vesa Tiitinen, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus, Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen palvelut ja Simpelejärven tuntemus osakaskuntien tukena
14:50-> Keskustelua Simpelejärven kalastuksen kehittämistarpeista.
Seminaarin esitelmät pdf:inä
Vesa Vanninen: Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen
Juha Piilola: Kuhan kaupallinen kalastus Suomessa
Matti Vaittinen: Simpelejärven vedenlaatu – Miksi Simpeleen siiasta on tullut Simpeleen kuha?
Jukka Ruuhijärvi: Simpelejärven verkkokoekalastukset
Anssi Vainikka: Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä
Vesa Tiitinen: Simpelejärven kuha
Järjestäjä: Parikkala-Saari-Uukuniemen kalastusalueen Kaukolan-Tyrjän osakaskunta Järvikalastusseura FLF ry:n avustuksella.
Rahoittajat: Varsinais-Suomen ELY-keskus (kalastuskorttivarat), Kaukolan-Tyrjän osakaskunta, muut alueen osakaskunnat ja FLF ry.
