FLF ry

Kainuun Taimenseminaari 2017

FLF ry järjesti yhdessä Kainuun Etu oy:n Matkailukalastus digiaikaan -hankkeen kanssa Lapin ELY-keskuksen avustuksella keskiviikkona 18.1.2017 Kajaanissa Joutenlammen kurssikeskuksella kaikille avoimen Kainuun taimenseminaarin, jonka tavoitteena oli koota Kainuun kalastusmatkailua kehittävät tahot, kalavesien omistajat, kalanviljelijät, tutkijat ja vapaa-ajankalastajat yhteiseen päivään keskustelemaan, miten taimenkantoja ja taimenen kalastusta voitaisiin edelleen parantaa. Seminaari houkutti Joutenlammelle n. 50 taimenista kiinnostunutta osallistujaa, jotka edustivat niin osakaskuntia, vapaa-ajankalastajia kuin kalojen tai matkailun kanssa ammatikseen toimivia.

Seminaarin positiivisinta antia oli havaita Kuhmossa kehitettävän aktiivisesti niin taimenkantoja kuin kalastusmatkailua, ja Kuhmosta on hyvää vauhtia tulossa Suomen taimenpääkaupunki. Kuhmon yli sata koskea tarjoavat monipuolisesti erilaisia kalastusmahdollisuuksia, ja yöpyä voi vaikka Pajakkakosken läheisyydessä Hotelli Kainuussa, jossa voi myös rantasaunoa vuokramökkityyliin. Ekokoskien kokemukset tarjoavat paljon hyviä toimintamalleja uusien kohteiden kehittämiseen, ja Metsähallituksen Isoja Elämyksiä Pohjolan kalavesiltä -hankkeessa luonnon ehdoin kehitettävät kalavedet lisäävät Suomeen paljon kaivattua laadukkaiden kalastuskohteiden valikoimaa.

Tutkimustuloksista eniten mielenkiintoa herättivät uudet geneettiset tutkimukset Kuusamon ja Oulujärven alueen taimenkannoista. Tulosten perusteella Kuusamon suurjokien, Oulangan, Kitkan ja Kuusingin taimenkannat olivat keskenään samanlaisimpia, joskin silti erilaistuneita. Latvapurojen kannat sitä vastoin olivat täysin erilaisia niin suurjokien kannoista kuin toisista puroista, mikä viittaisi siihen, että kantojen välillä ei ole geenien vaihtoa ja kannat ovat eläneet jo pitkään paikallisina ja eristyksissä. Samansuuntaisia havaintoja oli saatu Oulujärveen laskevien jokien kannoilla: purokannat olivat kaikki keskenään erilaisia ja erilaistuneita laitoskannoista. Myös Oulujärven oma viljelykanta, joka on alunperin pyydetty Varis- ja Kongasjoesta oli erilainen kuin yleisesti istutuksissa edelleen käytetty Rautalammin reitin kanta. Tutkimusten perusteella laitoskannan geneettinen monimuotoisuus oli edelleen hyvällä tasolla. Huolestuttavinta geneettisen monimuotoisuuden menetys oli Oulangan uhanalaistuneessa vaelluskannassa sekä Kitkajoen Jyrävän yläpuolisessa laitoskannassa. Geneettisten erojen käytännön merkityksestä kertoi seminaarissa esitelty koe, jossa Oulujärven laitoskannan emoja Vaarainjoen purotaimenkoirailla risteyttämällä jälkeläisten kyky selvitä hengissä haukialtistuksesta parani. Seminaari-iltana kuultiinkin ajatuksia siitä, että Kainuussa olisi syytä päästä käyttämään istutuksissa paikallista Oulujärven viljelykantaa. Tämä epäilemättä voisi parantaa istutusten tuloksellisuutta.

Iltaohjelmassa Anni Yli-Lonttinen Kajana clubista esitteli, miten perhokalastuksesta voi tehdä työn, ja Seppo Leinonen vetosi elinvoimaisen vesiluonnon puolesta vaikuttavalla kuvaesityksellään. Saunan ja illanvieton lomassa käytiin monenlaisia keskusteluja, ja varmasti ainakin kaikkien osallistujien yhteinen jääkauden tuoma synkkyys syveni. Toivottavasti samalla yhteinen motivaatio toimia parempien taimenkantojen ja kalastusmahdollisuuksien eteen kasvoi.

Kiitos kaikille osallistujille ja tapahtuman rahoittajille!